Juhannus-brita

Juhannuspäivän ruokapöydän kruununa oli tänä vuonna raikas brita-kakku. Tein kakun samalla Pirkan reseptillä kuin aiemminkin (mansikka-raparperibrita), mutta käytin tällä kertaa 20cm ja 22cm irtopohjavuokia. Pohjista tuli hieman korkeampia, mutta se tuskin haittasi ketään. Marenki kyllä laskee paiston jälkeen, joten ei kannata kauhistua marengin määrää heti uunista otettaessa.

Täytteen halusin pitää raikkaana, se oli myös ainakin yhden juhannusvieraankin toive. Mansikoiden ja kiivin lisäksi väliin ja päälle tuli lime-valkosuklaarahkaa (2prk) ja vaniljakastiketta (n 1,5dl) vaahdotettuna. Lisämausteena toimi lemon curd kerrosten välissä. Curdin voisi myös sekoittaa rahka-vaniljavaahtoon.

Brita-pohja toimii mainiosti monen eri makuyhdistelmän kanssa, joten vain taivas (ja vuodenaika) on rajana. Koska pohjassa on marekia, kannattaa kakku kasata vasta juuri ennen tarjoilua. Jos sitä jää, säilyy kakku paremmin jääkaapissa, kun sitä ei peitä millään. Näin kakku vettyy kosteudesta mahdollisimman vähän. Tämä herkku meni kuitenkin lähes kokonaan parempiin suihin noin vartissa...

Kanelisuklaamarengit

Reseptit, joihin tulee vain keltuisia tai valkuaisia, aiheuttavat aina pientä päänvaivaa. Mitä sille toiselle osalle sitten tekisi? Keltuaisten suhteen en ole löytänyt vielä mitään vakiokäyttöä pasta carbonaraa lukuun ottamatta, koska itsetehty vaniljakastike on vain täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Valkuisista teen yleensä marenkia eri muodoissa. Tähän reseptiin voi käyttää esimerkiksi Limepiiraan kreemistä ylijäävät valkuaiset. Lämmitetyn sokerin vuoksi resepti on vähän työläämpi kuin tavallinen marenki, mutta pehmeäntahmea sisus rapealla kuorella ovat kyllä vaivan arvoiset. Kaneli ja kaakao toimivat todella hyvin yhdessä!

3,5dl sokeria (Siro)
4-5 valkuaista (paino yht noin 150g)
ripaus suolaa
2rkl leivontakaakaota
1tl kanelia

Mittaa sokeri pieneen uunivuokaan tai muuhun uuninkestävään astiaan, ja laita 200- asteiseen uuniin noin 7 minuutiksi, kunnes sokeri tuntuu koskettaessa kuumalta. Yhdistä pienessä kulhossa kaakojauhe ja kaneli, ja jätä odottamaan. Sokerin kuumentuessa vatkaa valkuaiset suolan kanssa vaahdoksi. Suolan ideana on auttaa valkuaisia vaahtoutumaan ja parantaa vaahdon rakennetta. Sitä tosiaan tarvitaan siis vain ripaus, eikä se maistu lopputuloksessa.

Kun sokeri on kuumaa, alenna uuni 110 asteeseen ja kaada kuuma sokeri yhdellä kertaa valkuaisvaahtoon koko ajan vatkaten. Jatka vatkaamista noin 8-10 minuuttia, kunnes seos on jäykkää, kiiltävää ja jäähtynyt. Valkuaisia tulee vatkata hyvin voimakkaasti, joten sähkövatkain tai monitoimikoneen vispilä on ehdoton apuväline, jollei välttämättä halua jännetupintulehdusta. Kuuman sokerin kanssa kannattaa olla myös hyvin varovainen. Se on kuumaa. Oikeasti. Olen testannut.

Kääntele isolla metallilusikalla marengin joukkoon kaakao-kaneliseos. Tarkoituksena ei ole sekoittaa sitä tasaiseksi vaan siten, että syntyy marmorikuvio. Nostele marenki lusikan/lusikoiden avulla tasakokoisiksi kasoiksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 1,5- 1,75h uunin keskitasolla, kunnes marengit ovat päältä kuivia ja rapeita. Paistoaika riippuu tietysti marenkien koosta, joten kannattaa viimeistään reilun tunnin jälkeen tarkistaa, miltä kypsyys näyttää. Jos marenki ei irtoa leivinpaperista, se ei ole vielä valmista. Näistä ei kuitenkaan tule läpikuivia ja -rapeita marenkeja. Nosta valmiit marengit uunista ja anna jäähtyä pellillä.

Reseptistä tulee 4-6 isoa marenkia tai 6-10 keskikokoista. Marengit säilyvät ilmatiivissä rasiassa huoneenlämmössä 4-5 päivää.

PS. Valkuaisia voi käyttää myös esimerkiksi pavlovaan.

Synttärikakkuja

Vietin alkukuusta syntymäpäiviäni, ja koska en osannut päättää, minkä kakun tekisin, leivoin kaksi. Toinen, alla oleva pavlova, syötiin varsinaisena juhlapäivänä ja toisen tein viikkoa myöhemmin, kun äitini tuli meille.

Pavlovan pohjan ohjeen löysin Donna Hayn sivuilta, täytteen suhteen otin omavapauksia. Pohjana siis maustamaton marenki, kaakaolla saisi suklaaversion. Täytteeksi sekoitin mascarponea ja lime-valkosuklaarahkaa, ja päälle mansikoita ja kiiviä. Sudin marengin pintaan sulatettua valkosuklaata, jotta juusto-rahkaseoksen kosteus ei pilaa marengin rapeutta. Samaa suklaata valutin koko komeuden päälle koristeeksikin. Jopa J, joka ei erityisemmin pidä makeasta, tykästyi kakkuun. Toisaalta, ehkä hän vain sanoi niin, jotta hiipivää kolmenkympin kriisiä poteva avovaimo olisi tyytyväinen...

Toisen kakun ohjeen löysin Glorian Ruoka & Viinistä. Nimensä mukaisesti vadelma- suklaakakussa pitäisi olla kuusi kerrosta, mutta lehden kuvassakin niitä oli vain viisi. Ehkä kuorrutus oli sitten se kuudes kerros. Tein kakun puolikkaalla ohjeella ja vähän pienemmillä irtopohjavuoilla, mutta silti kerroksia tuli viisi ja täyte riitti hyvin. Koska täytteessä oli paljon kermaa (alkuperäisessä ohjeessa 8dl vispikermaa), oli se mielestäni turhan löysää ja kakun kokoaminen tämän vuoksi hieman haastavaa. Seuraavalla kerralla korvaan vielä isomman osan rahkalla, tai sekoitan joukkoon hieman vaniljakreemijauhetta. Täytteeseen käytin pakastevadelmia, jotka keitin ennen soseutusta, alkuperäinen ohje on tehty tuoreilla vadelmilla. Kostutin kakkua hieman vadelmamehulla tumman rommin sijaan.

Paistoin pohjia ehkä pari minuuttia liian kauan, mielestäni kakusta tuli aika kuivaa. Sitä oli tietysti pakko maistaa jo 4 tunnin jääkaapissaolon jälkeen, mutta en halunnut että kakku vettyy vadelmamehusta. Täytteen kosteus kannattikin huomioida, seuraavana päivänä pohja oli jo parempaa, kun kakku oli ollut yön yli jääkaapissa.

Vadelma ja tumma suklaa ovat loistava ja klassinen yhdistelmä, kakku on makea, mutta raikas, ja siitä riittää helposti useammallekin syöjälle. Suklaakuorrutuksenkaan kanssa ei tarvitse suuremmin säätää, kun tarkoituksena on peittää vain osa kakusta. Gloria ei ole julkaissut reseptiä verkkoversiona, mutta se löytyy numerosta 04/2013, sivulta 93.