Kurpitsalasagne

Jokin aika sitten innostuin pitkästä aikaa tekemään itse pastaa. Jos pastakone olisi jossain helpommassa paikassa kuin kaapin perukoilla ihan kaiken takana, tulisi varmaan tehtyä useamminkin. Ajattelin ensin tekeväni tuorepastasta lasagnea perinteisesti eli uunissa, mutta muutinkin mieleni. Tässä on aika miedot maut, ja ruoka sopii pienenä annoksena vaikka alkuruoaksi. Jos pehmeä makumaailma jää mielestäsi liian pliisuksi, lisää mausteita.

250g durum-vehnäjauhoja tai 00-jauhoa

2 kananmunaa (M-koko)

1 keltuainen (M-koko)

Kaada jauhoista keko pöydälle, tee keskelle kolo ja riko kananmunat koloon. Sekoita jauhoja munien sekaan aluksi esim. haarukan avulla. Tämän voi myös tehdä pelkästään käsin. Vaivaa taikinaa, kunnes se on pehmeää ja kimmoisaa. Tähän menee jonkin verran aikaa jauhoistakin riippuen, noin 10 minuuttia. Vaivannäkö palkitaan pastan rakenteessa, joten tähän kannattaa käyttää aikaa! Kääri taikinapallo kelmuun ja laita jääkaappiin lepäämään vähintään 30 minuutiksi. Taikinan voi tehdä jo edellisenä päivänä.

1 myskikurpitsa (butternut squash)
120g ricottaa
3rkl pinjansiemeniä
vesikrassia tai lehtipersiljaa
öljyä, suolaa. pippuria

Kuori kurpitsa ja leikkaa se ohuiksi viipaleiksi. Sivele viipaleet hyvin kevyesti (oliivi)öljyllä ja mausta suolalla ja pippurilla. Paahda viipaleita 150-175 -asteisen uunin keskitasossa, kunnes kurpitsa on pehmeää ja pinta on saanut hieman väriä. Paistoaika riippuu viipaleiden paksuudesta.

Jaa levännyt pastataikina puoliksi, jotta sitä on helpompi käsitellä. Jauhota taikinan  pinta kevyesti, painele litteäksi levyksi ja kauli pastakoneella ohueksi. Omaani käytin 6-paksuutta, koska 5 jäi mielestäni vielä turhan paksuksi. Kun pastalevy on riittävän ohut, leikkaa se haluaamasi muotoon muotilla tai vapaalla kädellä. Oma muottini oli juomalasi, joten tähän ei välttämättä tarvita kovin kummoisia välineitä. Peitä valmiiksi leikatut pastat liinalla, jotta ne eivät kuivu, mutta älä pinoa suoraan toistensa päälle.

Jos kaikki taikina ei mene, loput voi pakastaa ja käyttää myöhemmin. Jos jaksat jo nyt panostaa ja leikata pastan valmiiksi, on pakastimessa todella nopea ruoka valmiina.

Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla, ota pieni määrä sivuun koristelua varten ja jauha loput tahnaksi esim. morttelissa. Lämmitä ricottaa kevyesti kattilassa (tai mikrossa) ja sekoita pinjansiementahna ricottaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Jos kokonaisuus on liian mieto, mausta makusi mukaan esim chilillä.

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä, ohuet levyt vaativat vain pari minuutin keittoajan. Kattilan vieressä kannattaa siis pitää vahtia, harva asia harmittaa niin paljon kuin ylikypsä pasta. Asettele lautaselle vuorotellen pastalevy, kurpitsaviipale ja nokare ricottaa. Koristele kokonaisilla pinjansiemenillä ja vesikrassilla / lehtipersiljalla. Valuta päälle vielä manteliöljyä ja voilà!

Kaurasämpylät ja kasvissosekeitto

Syksy on täällä, halusin tai en. Sen kunniaksi poikkeuksellisesti suolaisia reseptejä. Viilenevien iltojen parhaita ruokia ovat kasvissosekeitot ja pataruoat. Koska keitto valmistuu nopeammin kuin pata, suosin sitä. Esimerkiksi perunasta, bataatista, purjosta, sipulista, porkkanasta ja kurpitsasta saa erilaisilla yhdistelmillä ihania sosekeittoja. Valmistaminenkaan ei vaadi kovin paljoa aikaa tai vaivaa. Tämä on hyvin suurpiirteinen ohje, mutta siinäpä näiden keittojen ihanuus. Näitä saa harvemmin mokattua.

2-3 jauhoista perunaa
1 bataatti tai 1 kurpitsa
1-2 sipulia (tavallinen tai salotti)
0,5-1 keskikokoinen purjo
3-4 porkkanaa
2dl ruokakermaa (maustettu tai maustamaton)
mausteita maun mukaan (suola, aromisuola, muskottipähkinä, kaneli, pippuri)

Kasvikset kuoritaan ja pilkotaan suunnilleen saman kokoisiksi kuutioiksi. Määriä voi soveltaa syöjämäärän ja omien makumieltymysten mukaan. Lisätään vettä sen verran, että kasvikset juuri peittyvät ja keitetään kypsäksi. Halutessa sipulin voi kuullottaa voissa, mutta sen voi lisätä keittoon myös raakana. Kun kasvikset ovat kypsiä, keitto soseutetaan ja maustetaan. Itse pidän paahdetun sipulin makuisesta ruokakermasta, mutta maustamatonkin pyöristää maut mukavasti. Varsinkin kurpitsan ja porkkanan kanssa muskottipähkinä ja kaneli toimivat mainiosti, maku on lämmin ja syvä. Näiden mausteiden määrät kannattaa kuitenkin pitää pieninä, jotta lopputulos ei tuo mieleen piparitaikinaa. Jos keiton joukkoon kaipaa proteiinia, raejuusto on mukava ja kevyt lisä pitämään nälän pidempään loitolla. Jos rakenne jää turhan paksuksi, voi joukkoon lisätä kasvislientä tai maitoa.

Nämä sämpylät maistuvat niin keiton kanssa kuin aamu- tai iltapalallakin. Alkuperäinen resepti taitaa olla Pirkasta, mutta muokkailen sitä erilaisten jauhojen ja hiutaleiden avulla. Tästä määrästä tulee noin 18 sämpylää.


5dl maitoa
1pss kuivahiivaa
2-3 rkl tummaa siirappia tai hunajaa
1tl suolaa
n. 11dl jauhoja (vehnä-, täysjyvä-, hiivaleipä-, grahamjauhoja tai esim. kaurahiutaleita)
0,5dl rypsiöljyä

Maito lämmitetään noin 42-asteiseksi ja sekoitetaan joukkoon kuivahiiva. Maidon tulee olla riittävän lämmintä hiivan aktivoimiseen, mutta huomioi, että liian kuuma neste tuhoaa hiivan. Lisätään siirappi/hunaja ja suola ja sekoitetaan. Lisätään jauhoja hiljalleen ja vaivataan lopulta taikina tasaiseksi. Jauhojen määrä riippuu siitä, mitä jauhoja ja hiutaleita käytät. Sopivan taikinan oppii tunnistamaan näppituntumalta, mutta suosittelen jättämään taikinan mieluummin vähän liian pehmeäksi kuin liian tiiviiksi ja kuivaksi. Taikinan annetaan kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa liinan alla noin puoli tuntia. Leivotaan sämpylöiksi ja kohotetaan uudelleen liinan alla vielä noin 15-20 minuuttia. Kohonneet sämpylät paistetaan 200-225- asteisen uunin keskitasossa noin 10 minuuttia. Leivän kypsyyden voi tarkistaa koputtamalla pohjaan, äänen pitäisi olla kumea.

Sämpylät ovat parhaimmillaan tuoreina ja lämpiminä, mutta ne säilyvät pakastimessa pari kuukautta. Kun sulaneen sämpylän paahtaa, saa tuoreen maun aikaiseksi myöhemminkin. Jos taikinaan käyttää hylamaitoa, voi siirapin/ hunajan määrää hieman vähentää maidon makeuden vuoksi. Lämpimät sämpylät voi halutessaan "voidella" maidolla. En oikeastaan tiedä miksi, mutta äiti on niin opettanut. Hyvää tulee.