Kevät!

Tuntuu, että vuosi vuodelta odotan kevättä yhä enemmän. Valoisampia aamuja, edes pientä auringon häivähdystä, pidempää päivänvaloa iltapäiviin. Vaikka talvipäivänseisaus on aina pieni taisteluvoitto jo ennen joulua, vasta parin viime viikon aikana on alkanut näyttää siltä, että toivoa keväästä - ja kesästä - on taas varmemmin tarjolla. Yksi varma kevään merkki ovat tulppaanit, joita voisikin sitten hamstrata kimpputolkulla. Valitettavasti minua ei ole siunattu viherpeukalon ominaisuuksilla, joten yleensä leikkokukat tekevät vain lyhyitä vierailuja kotona. Ehkä taas kesällä löytyy jokin pioneerihenkinen parvekekukka, joka kestäisi koko kesän. Aina voi toivoa.

Aloitin loppiaisen jälkeen terveellisen elämän, kuten varmasti moni muukin. Tai no, rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että oma tähtäin on vain aiempaa terveellisemmässä elämässä, ei nyt aleta liioitella. Kuntosalin kuukausijäsenyys on hankittu ja paikalla on käyty muutenkin kuin kääntymässä. Ehkäpä muutaman vuoden istumatyön vahinkoja saisi edes vähän korjatuksi. Helsinki Midnight Runiin ilmoittauduin eilen, joten 31.8.2013 pitäisi juosta 10km. Tähän päivään mennessä en ole aikuisiällä juossut ehkä edes yhteensä tuota matkaa, ei ole kai ollut tarpeeksi usein kiire bussiin. Työnsarkaa siis riittää!

Yksi salini ohjaajista lausui eilen ääneen faktan, joka on ajankohtainen ensi viikolla - treenata täytyisi myös tammikuun jälkeen.