28. tammikuuta 2013

Suklaata, suklaata

Viikonloppuna ajoimme Iittalan ohi. Siis sen paikkakunnan, josta tuotemerkkikin on kotoisin. Ja Kultasuklaa. Nykyään Tampere- Helsinki- väliä tulee ajettua useamman kerran vuodessa ja vähintään joka kolmas kerta on pakko käydä "ihan vaan katselemassa" Iittalan tehtaanmyymälässä - ja niin, siellä suklaapuodin puolella. Yleensä lasitehtaalta matkaan tarttuu Kivi- kynttilälyhty tai jotakin muuta ehdottoman tarpeellista. Tällä kertaa Kivet jäivät kauppaan (joskin Lumi- sarjan kuppeja ostin lahjaksi äidille), mutta Kultasuklaasta lähti alla oleva saalis matkaan.




Nuo suklaanapit ovat olleet vakio-ostokseni jo ensimmäisestä vierailustani lähtien. Olin silloin noin 10- vuotias, eli muutaman pussin olen elämäni aikana jo ostanut - vielä useamman syönyt, mutta parempi olla ajattelematta sitä. Käsintehtyjen konvehtien suhteen oli taas suunnaton valinnanvaikeus, mutta päädyin passion- ja shampanjatryffeleihin sekä irish coffee- konvehteihin. Lisäksi piti vielä ottaa palat mansikkavalkosuklaata sekä punaisilla marjoilla maustettua tummaa suklaata. Konvehdit menivät parempiin suihin viikonloppuna, suklaalevyjen palat lääkkeeksi tämänpäiväisen kaatumiseni henkisten ja fyysisten vammojen hoitoon. Vaikka herkuista olikin apua, valitettavasti ne eivät poista melko massiivista mustelmaa, joka koristaa oikeaa jalkaani luultavasti viimeistään päivän, kahden kuluessa...

Suklaapuodissa oli tällä kertaa myynnissä myös hunajaa, oma valintani oli tuo suklaahunaja, mies halusi rommihunajaa. Kumpaakaan ei ole vielä testattu muutoin kuin kaupassa maistelemalla. Suklaahunaja voisi olla kiva kastike vaniljajäätelölle tai vaikka persikan, ananaksen tai mangon kaveriksi, rommihunaja taitaa kulua kuuman veden mausteena nuhan torjumiseen. Niin tai näin, tuskin purnukat kovin pitkään täysinä pysyvät.



25. tammikuuta 2013

Kevyttä hyvää

Tulevan kevään ja terveellisemmän ruokavalion kunniaksi kaivoin blenderin kaapin perukoilta uudelleen käyttöön. Ehkäpä sitä tulisi käytettyä aktiivisemmin, kun sen pitää keittiön pöydällä. Poissa silmistä, poissa mielestä pätee näemmä myös tässä tapauksessa. Oma suosikkini on banaani-mustikka- smoothie, mutta koska banaania löytyi vain pakastimesta ja mustikoita ei sieltäkään, piti keksiä jotakin muuta.

Smoothiereseptit ovat siitä hyviä, että niissä voi harvoin mennä pieleen. Eri makuvaihtoehtoja on lähes rajattomasti, ja "maun mukaan" on varmastikin paras mitta melkeinpä kaikkeen. Tähän smoothieen tuli kaksi appelsiinia, pari ruokalusikallista kauraleseitä, maustamatonta jugurttia reilu desi ja noin ruokalusikallinen kaakaonibsejä. Koska olen nirso, eniten aikaa meni appelsiinin "kalvojen" poistoon, sillä käytin vain hedelmälihan. Tietysti hedelmistä voisi puristaa vain mehunkin. Mukaan voisi lisätä myös tummaa kaakaojauhetta, jolloin lopputulos olisi suklaisempi. Ehkä ensi kerralla...






Aamupalaksi soseutin mangon, vajaat pari desiä maustamatonta jugurttia, yhden sitruunan mehun ja 2rkl kauraleseitä. Kiireisinä aamuina tekoa voi nopeuttaa käyttämällä säilykemangoa ja valmista sitruunamehua. Tällaisenaan lopputulos oli sen verran paksua, että päätin testata joululahjaksi saatua pientä jäätelökonetta. Jäätelön rakenteen kannalta jugurtti olisi kyllä saanut olla jotain muuta kuin rasvatonta, sillä osa massasta jämähti koneen kulhon laitoihin. Muutoin lopputulos oli mielestäni hyvinkin onnistunut - kuva ei valitettavasti tee oikeutta. Harvoin sitä voi hyvällä omallatunnolla syödä jäätelöä ennen aamukahdeksaa!




Palatakseni vielä tuohon pakastimessa olevaan banaaniin, sekin toimii jäätelönhimon taltuttajana. Banaani kannattaa pakastaa vasta ihan kypsänä (kuori enemmän ruskea kuin keltainen), kuorittuna ja rasiaan pilkottuna. Kun palojen antaa hetken sulaa, saa ne soseutettua kohmeisena sauvasekoittimella, ja rakenne muistuttaa jäätelöä. Kun lisää joukkoon esimerkiksi mustikkaa, mansikkaa tai sitruunanmehua, tulee lopputuloksesta raikkaampi. Tuoreet marjat ja hedelmät ovat luonnollisesti parhaita, mutta toki myös pakasteversiot käyvät, kunhan niitä vähän sulattaa ensin. Kannattaa tehdä vain heti syötävä määrä kerrallaan, banaani kun tummuu ikävästi myös pakastuksen jälkeen. Eihän tämä tietenkään ihan Ben & Jerrysin veroista ole, mutta hyvää kuitenkin, ja ainakin kevyempää.

24. tammikuuta 2013

Kevät!

Tuntuu, että vuosi vuodelta odotan kevättä yhä enemmän. Valoisampia aamuja, edes pientä auringon häivähdystä, pidempää päivänvaloa iltapäiviin. Vaikka talvipäivänseisaus on aina pieni taisteluvoitto jo ennen joulua, vasta parin viime viikon aikana on alkanut näyttää siltä, että toivoa keväästä - ja kesästä - on taas varmemmin tarjolla. Yksi varma kevään merkki ovat tulppaanit, joita voisikin sitten hamstrata kimpputolkulla. Valitettavasti minua ei ole siunattu viherpeukalon ominaisuuksilla, joten yleensä leikkokukat tekevät vain lyhyitä vierailuja kotona. Ehkä taas kesällä löytyy jokin pioneerihenkinen parvekekukka, joka kestäisi koko kesän. Aina voi toivoa.

Aloitin loppiaisen jälkeen terveellisen elämän, kuten varmasti moni muukin. Tai no, rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että oma tähtäin on vain aiempaa terveellisemmässä elämässä, ei nyt aleta liioitella. Kuntosalin kuukausijäsenyys on hankittu ja paikalla on käyty muutenkin kuin kääntymässä. Ehkäpä muutaman vuoden istumatyön vahinkoja saisi edes vähän korjatuksi. Helsinki Midnight Runiin ilmoittauduin eilen, joten 31.8.2013 pitäisi juosta 10km. Tähän päivään mennessä en ole aikuisiällä juossut ehkä edes yhteensä tuota matkaa, ei ole kai ollut tarpeeksi usein kiire bussiin. Työnsarkaa siis riittää!

Yksi salini ohjaajista lausui eilen ääneen faktan, joka on ajankohtainen ensi viikolla - treenata täytyisi myös tammikuun jälkeen.






22. tammikuuta 2013

Paholaisenkakku valkosuklaakuorrutteella

Minun piti tehdä tämä kakku alun perin jouluksi, mutta suunnitelma muuttui matkan varrella ja jouluna syötiinkiin aatonaattona vietetyiltä syntymäpäiviltä jäänyttä kakkua, sacher- tyyppistä suklaaunelmaa. Siitä lisää myöhemmin. Tämän kakun reseptin löysin sattumalta Leila Lindholmin sivuilta, kakku kulki siellä nimellä Mr. Snowman's Devil's Food Cake. Itse reseptiä en sivuilta enää löytänyt, harmillista, sillä en tietenkään kirjoittanut sitä itselleni ylös.

(Huom! Resepti löytyy nyt täältä.)

Samantyyppisiä paholaisenkakun ohjeita löytyy kuitenkin varmasti muualtakin. Kun paistaa pohjat esim. kahdessa tai kolmessa vuoassa erikseen, saa kakusta korkeamman. Lisäksi välttyy yhden pohjan leikkaamiselta osiin, se ei ainakaan minulta onnistu hyvin ja kivuttomasti kuin vahingossa. Katastrofin ainekset ovat kasassa viimeistään siinä vaiheessa kun leikattuja pohjia täytyy liikutella, varsinkin jos ne ovat halkaisijaltaan yhtään suurempia kuin 20cm.

Olin jo tehnyt kakkupohjat valmiiksi joulua varten, joten nyt varsinaiseen tekemiseen ei mennyt kovinkaan kauaa. Pohjat pakastimesta sulamaan, tuorejuusto huoneenlämpöön ja valkosuklaa mikroon sulatusteholle. Täytteessä ja kuorrutuksessa ei siis ole kuin valkosuklaata ja maustamatonta tuorejuustoa, saman verran kumpaakin. Tähän kakkuun käytin kaksi kakkupohjaa sekä 300g suklaata ja tuorejuustoa. Alkuperäisessä reseptissä oli kolme pohjaa ja 600g suklaata ja juustoa.

Kuorrutus jämähtää aika nopeasti, varsinkin jos juusto on viileää, joten sen voi levittää samantien kakun väliin ja päälle. Täysin jääkaappikylmän juuston sekaan ei kannata sekoittaa sulatettua valkosuklaata, kuorrutuksesta on vaikea saada tuolloin tasaista. Koristeena käytin nyt suklaalevystä kuorintaveitsellä raaputettua rouhetta. Jouluna olisin laittanut lumihiutaleen muotoisia valkoisia ja sinisiä nonparelleja. Eikä kakku valttämättä kaipaa koristeita ollenkaan.


In English:

Since some of the readers seem to be coming from other countries than Finland, I figured it might be nice to translate the recipes in English, as well. The original Leila Lindholm's recipe is in Swedish, so that might not help very much, either. So here goes:

Mr. Snowman's Devil's Food Cake

3dl light (or dark) muscovado
4 eggs
200g butter (melted)
1dl light syrup
5dl plain (all-purpose) flour
1,5dl cocoa powder
3 teaspoons baking powder
1 teaspoon vanilla sugar
pinch of salt
3dl milk (3%)
200g dark chocolate 70% (melted)

Preheat oven to 180*C (350*F). Whisk eggs and sugar until pale and thick. Add the melted butter and syrup. Mix together the flour, cocoa, baking powder, vanilla sugar and salt. Gently fold them into the egg mixture and add the milk. Finally, add the melted chocolate and fold carefully to combine. Divide between three 20cm-round lightly greased cake tins lined with non-stick baking paper. Bake in the middle of the oven for about 15 minutes or until toothpick or other cake tester comes out clean. Cakes should be cooked but still moist. Remove the cakes from the tins and cool completely on a wire rack covered with a tea towel.

600g white chocolate (good quality)
600g cream cheese (at room temperature)

Melt the chocolate, whisk the cream cheese until soft and little fluffy and combine with melted chocolate. Whisk well and spread between the cakes and on top. For the cake in the picture I used only two of the three cakes, 300g of white chocolate and cream cheese each and dark chocolate as garnish.

21. tammikuuta 2013

Tässä se nyt on

Ajatus blogin kirjoittamisesta on ollut mielessäni jo monta vuotta. Jotenkin sen toteuttaminen on kuitenkin jäänyt - kuten niin moni muukin asia - arjen jalkoihin, kaiken kiireen keskellä. Aika kuluu valtavan nopeasti! Tässä se nyt kuitenkin viimein on, ensimmäinen blogikirjoitukseni.

Rakastan leivontaa, suklaata, jälkiruokia ja kaikkea makeaa ylipäänsä. Tietysti hyvä ruoka muutoinkin on lähellä sydäntä, mutta se taitaa jäädä tässä blogissa makeiden jalkoihin. Suurin osa käyttämistäni ohjeista on jo jonkun muun keksimiä, yritän muistaa mainita kenen reseptistä on kyse ja mistä olen reseptin löytänyt. Käyttämäni kuvat ovat omia, ellei kuvateksteissä toisin mainita. Ja eiköhän tämä blogi tule pitämään muutakin sisällään kuin vain leivontaa...

Tästä se lähtee. Olkoon vuosi 2013 makeuksia täynnä!