23. toukokuuta 2013

Pieniä tassuja ja kesän merkkejä



Reilu viikko sitten meille muutti kissavauva, ja pieni Nefi- neiti on kyllä kaikessa ihanuudessaan ollut huomion keskipiste siitä lähtien. Kaikkeen täytyy päästä mukaan ja aamukuudelta pitäisi jo leikkiä. Välitön palaute seuraa, jos kaikki ei miellytä. Niinhän se on, että koirilla on isäntäväki ja kissoilla henkilökunta, se on tullut viimeistään nyt selväksi. Mutta onhan tuo karvapallero ihana, ei siitä mihinkään pääse!




Parin viikon ajan on saatu jo maistiaisia myös kesäisistä lämpötiloista, nämä säät saisi minun puolesta jatkua syksyyn saakka. Parvekekukat ovat jo (tai siis ainakin vielä) täydessä loistossa, ja viime kesänä rakennettuun kukkapenkkiinkin alkaa ilmestyä vihreää. Vielä en tosin osaa sanoa, ovatko ne kaikki vain rikkaruohoja, vai onko seassa viime vuonna istuttamiani, monivuotisiksi mainostettuja kukkiakin. Se selvinnee lähiviikkoina.




Kesän juhlakauden avaa huomenna miehen siskon valmistujaiset, ja pian on jo kesäkuu!




13. toukokuuta 2013

Mansikka-raparperibrita

Kokeilin brita- kakkua ensimmäistä kertaa viime viikonloppuna, en ole aiemmin edes maistanut kyseistä herkkua. Pohjan ohje on otettu suoraan Pirkan nettisivuilta, täytteen sovelsin itse. Pohjien kohdalla usko meinasi heti loppua taikinan riittävyyden suhteen. Käytin 26cm ja 24cm irtopohjavuokia, kumpaankaan en saanut taikinaa levitettyä reunoille asti. Marenkia syntyi neljästä valkuaisesta kuitenkin reippaasti, ja kummasti pohjista tuli vuokien kokoiset sitten uunissa. Pohja vaati jäähtymisen ja varsinkin marenki hellävaraisen irrottamisen vuoan reunoista, joten ihan pikana tätä ei tehdä.



Täytteeksi vaahdotin purkillisen Valion mansikkakermaa, johon lisäsin kaksi purkkia mansikkarahkaa. Hillon virkaa toimitti valmis raparperisose ja koristelin kakun pakastekuivatulla mansikalla. Varsinainen kasaaminen sujui siis nopeasti. Kakkua ei kannatakaan koota kuin vasta juuri ennen tarjoilua, jotta marenkipohjien koostumus säilyy. Päällimmäinen kerros tosin oli jääkaapissa vietetyn yönkin jälkeen vielä hieman rapsakka, mutta raparperisose ja kerma olivat pehmittäneet alemman pohjan marenkivaahdon. Hyvältä maistui kuitenkin edelleen.

Tykästyin kakkuun kovasti, ja täytettä vaihtelemalla britasta saa monta versiota. Esimerkiksi kiivi ja mango sekä vadelma ja valkosuklaa toimisivat varmasti mainiosti. Tämän kesän perinteinen mansikkakakkuni taitaakin olla astetta ilmavampi. Eiköhän se mansikka-aikakin vielä ennen pitkää koita!


3. toukokuuta 2013

Herkkuvappu

Vappu meni tänäkin vuonna rauhallisissa merkeissä, tosin vieraiden ansiosta panostin ruokapuoleen tavallista enemmän. Tarjottavat toimivat (ehkä munkkeja lukuun ottamatta) ympäri vuoden, varsinkin kesän juhlissa.




Suolaiset piirakat ja salaatit ovat yleensä takuuvarmoja "crowd-pleasereita", jokaiselle löytyy jotakin. Kinkkupiirakan tein valmiiseen piirakkataikinaan, täytteenä kantarelli- tuorejuustoa, kinkkukuutioita, purjoa, tomaattia ja mozzarellaraastetta. Nopea ja helppo, ja täytettä voi tietysti vaihdella oman maun ja vuodenajan mukaan. Salaatin ohjeen nappasin uusimmasta Pirkka- lehdestä (resepti täällä), kastikkeena pelkkä balsamico- siirappi.




Makeat tarjottavat ovat aina oma lukunsa. Munkit hankin suosiolla Pyynikin Näkötornilta (Munkkikahvila), koska en edes yritä tehdä itse parempia. Testasin viimeinkin kakkutikkareita, ensimmäisen kerran tuotokseksi lopputulos oli mielestäni ihan onnistunut. Toisissa täytteenä suklaakakkua, valkosuklaata ja vähän vadelmahilloa, toisissa minttusuklaakeksejä ja suklaatuorejuustoa. Molemmat on kuorrutettu valkosuklaalla ja koristeltu nonparelleilla / Marianne Crushilla.

Suklaakakun reseptin löysin sattumalta vanhasta Glorian Ruoka & Viinistä, mutta mikä tahansa hieman kosteaksi jäänyt mutakakku- tyyppinen kakku kelpaa, koska se päätyy kuitenkin muruiksi. Keksit murskasin hienoksi täytteineen, ja juustoa lisäsin sen verran, että massasta sai pyöriteltyä käsin palloja. Sitten vain pallot tikkaritikkujen nokkaan ja jääkappiin jähmettymään. Ennen kuorrutusta kannattaa tikkareita pitää vielä puoli tuntia pakastimessa, jotta suklaa jähmettyy pallojen pintaan nopeammin. Teko ei ole vaikeaa, mutta hieman työlästä. Ja ehkä vähän hermoja raastavaa, jos haluaa täydellisiä palloja. Itse tyydyin taiteellisempaan lopputulokseen, kärsimättömänä perfektionistina tiedostan omat rajani.


Donitsikeksit on tehty myös Glorian Ruoka & Viinin ohjeen mukaan, mutta ideana yksinkertaisesti siis vaaleat, pyöreät murokeksit, jotka on kuorrutettu ja koristeltu, jolloin lopputulos näyttää donitsilta. Vaaleanpunaisten ja ruskeiden kohdalla huijasin vähän, ja käytin valmiita makutomusokereita. Kahvikuorrute syntyi helposti tavallisen tomusokerin ja vahvan espresson yhdistelmästä ja valkoinen kuorrute perinteisesti sitruunamehulla.

Vappupäivän brunssilla ei ollut nakkeja, ei perunasalaattia tai sillejäkään. Sen sijaan söimme tuoreita hedelmiä, jugurttia, croissantteja juustolla ja ilman, munia ja pekonia sekä pieniä pannukakkuja itsetehdyn marjamarmeladin kanssa. Alun perin aioin tehdä myös skonsseja, mutta liika on liikaa. Ehkä ensi kerralla sitten niitä.



Ja niin, koska meillä on hyvät poikaystävät, sekä minä että ystäväni saimme vappupallot torilta. Omani alla, ystävän ihana possupallo matkasi illaksi kotiin.