Pieniä tassuja ja kesän merkkejä

Reilu viikko sitten meille muutti kissavauva, ja pieni Nefi- neiti on kyllä kaikessa ihanuudessaan ollut huomion keskipiste siitä lähtien. Kaikkeen täytyy päästä mukaan ja aamukuudelta pitäisi jo leikkiä. Välitön palaute seuraa, jos kaikki ei miellytä. Niinhän se on, että koirilla on isäntäväki ja kissoilla henkilökunta, se on tullut viimeistään nyt selväksi. Mutta onhan tuo karvapallero ihana, ei siitä mihinkään pääse!

Parin viikon ajan on saatu jo maistiaisia myös kesäisistä lämpötiloista, nämä säät saisi minun puolesta jatkua syksyyn saakka. Parvekekukat ovat jo (tai siis ainakin vielä) täydessä loistossa, ja viime kesänä rakennettuun kukkapenkkiinkin alkaa ilmestyä vihreää. Vielä en tosin osaa sanoa, ovatko ne kaikki vain rikkaruohoja, vai onko seassa viime vuonna istuttamiani, monivuotisiksi mainostettuja kukkiakin. Se selvinnee lähiviikkoina.

Kesän juhlakauden avaa huomenna miehen siskon valmistujaiset, ja pian on jo kesäkuu!

Mansikka-raparperibrita

Kokeilin brita- kakkua ensimmäistä kertaa viime viikonloppuna, en ole aiemmin edes maistanut kyseistä herkkua. Pohjan ohje on otettu suoraan Pirkan nettisivuilta, täytteen sovelsin itse. Pohjien kohdalla usko meinasi heti loppua taikinan riittävyyden suhteen. Käytin 26cm ja 24cm irtopohjavuokia, kumpaankaan en saanut taikinaa levitettyä reunoille asti. Marenkia syntyi neljästä valkuaisesta kuitenkin reippaasti, ja kummasti pohjista tuli vuokien kokoiset sitten uunissa. Pohja vaati jäähtymisen ja varsinkin marenki hellävaraisen irrottamisen vuoan reunoista, joten ihan pikana tätä ei tehdä.

Täytteeksi vaahdotin purkillisen Valion mansikkakermaa, johon lisäsin kaksi purkkia mansikkarahkaa. Hillon virkaa toimitti valmis raparperisose ja koristelin kakun pakastekuivatulla mansikalla. Varsinainen kasaaminen sujui siis nopeasti. Kakkua ei kannatakaan koota kuin vasta juuri ennen tarjoilua, jotta marenkipohjien koostumus säilyy. Päällimmäinen kerros tosin oli jääkaapissa vietetyn yönkin jälkeen vielä hieman rapsakka, mutta raparperisose ja kerma olivat pehmittäneet alemman pohjan marenkivaahdon. Hyvältä maistui kuitenkin edelleen.

Tykästyin kakkuun kovasti, ja täytettä vaihtelemalla britasta saa monta versiota. Esimerkiksi kiivi ja mango sekä vadelma ja valkosuklaa toimisivat varmasti mainiosti. Tämän kesän perinteinen mansikkakakkuni taitaakin olla astetta ilmavampi. Eiköhän se mansikka-aikakin vielä ennen pitkää koita!

Herkkuvappu

Vappu meni tänäkin vuonna rauhallisissa merkeissä, tosin vieraiden ansiosta panostin ruokapuoleen tavallista enemmän. Tarjottavat toimivat (ehkä munkkeja lukuun ottamatta) ympäri vuoden, varsinkin kesän juhlissa.

Suolaiset piirakat ja salaatit ovat yleensä takuuvarmoja "crowd-pleasereita", jokaiselle löytyy jotakin. Kinkkupiirakan tein valmiiseen piirakkataikinaan, täytteenä kantarelli- tuorejuustoa, kinkkukuutioita, purjoa, tomaattia ja mozzarellaraastetta. Nopea ja helppo, ja täytettä voi tietysti vaihdella oman maun ja vuodenajan mukaan. Salaatin ohjeen nappasin uusimmasta Pirkka- lehdestä (resepti täällä), kastikkeena pelkkä balsamico- siirappi.

Makeat tarjottavat ovat aina oma lukunsa. Munkit hankin suosiolla Pyynikin Näkötornilta (Munkkikahvila), koska en edes yritä tehdä itse parempia. Testasin viimeinkin kakkutikkareita, ensimmäisen kerran tuotokseksi lopputulos oli mielestäni ihan onnistunut. Toisissa täytteenä suklaakakkua, valkosuklaata ja vähän vadelmahilloa, toisissa minttusuklaakeksejä ja suklaatuorejuustoa. Molemmat on kuorrutettu valkosuklaalla ja koristeltu nonparelleilla / Marianne Crushilla.

Suklaakakun reseptin löysin sattumalta vanhasta Glorian Ruoka & Viinistä, mutta mikä tahansa hieman kosteaksi jäänyt mutakakku- tyyppinen kakku kelpaa, koska se päätyy kuitenkin muruiksi. Keksit murskasin hienoksi täytteineen, ja juustoa lisäsin sen verran, että massasta sai pyöriteltyä käsin palloja. Sitten vain pallot tikkaritikkujen nokkaan ja jääkappiin jähmettymään. Ennen kuorrutusta kannattaa tikkareita pitää vielä puoli tuntia pakastimessa, jotta suklaa jähmettyy pallojen pintaan nopeammin. Teko ei ole vaikeaa, mutta hieman työlästä. Ja ehkä vähän hermoja raastavaa, jos haluaa täydellisiä palloja. Itse tyydyin taiteellisempaan lopputulokseen, kärsimättömänä perfektionistina tiedostan omat rajani.

Donitsikeksit on tehty myös Glorian Ruoka & Viinin ohjeen mukaan, mutta ideana yksinkertaisesti siis vaaleat, pyöreät murokeksit, jotka on kuorrutettu ja koristeltu, jolloin lopputulos näyttää donitsilta. Vaaleanpunaisten ja ruskeiden kohdalla huijasin vähän, ja käytin valmiita makutomusokereita. Kahvikuorrute syntyi helposti tavallisen tomusokerin ja vahvan espresson yhdistelmästä ja valkoinen kuorrute perinteisesti sitruunamehulla.

Vappupäivän brunssilla ei ollut nakkeja, ei perunasalaattia tai sillejäkään. Sen sijaan söimme tuoreita hedelmiä, jugurttia, croissantteja juustolla ja ilman, munia ja pekonia sekä pieniä pannukakkuja itsetehdyn marjamarmeladin kanssa. Alun perin aioin tehdä myös skonsseja, mutta liika on liikaa. Ehkä ensi kerralla sitten niitä.

Ja niin, koska meillä on hyvät poikaystävät, sekä minä että ystäväni saimme vappupallot torilta. Omani alla, ystävän ihana possupallo matkasi illaksi kotiin.

Brunssit

Brunssi on loistava keksintö. Myöhään aamiasaikaan voi hyvällä omallatunnolla syödä lounaanomaisesti ja yleensä tarjolla on myös paljon makeaa. Kuka voisi kieltäytyä?!

Reilu viikko sitten kävin testaamassa kaveripariskunnan kanssa Tampereella Hotelli Tammerin sunnuntaibrunssin. En tajunnut ottaa yhtäkään kuvaa ennen kuin oli jo myöhäistä, mutta alla brunssin menu hotellin omilta sivuilta:

Brunssin hinta on 28€/hlö, joten ei tätä ehkä ihan joka viikko viitsi lähteä syömään, mutta mielestäni hinta-laatusuhde oli kohdillaan ja syötävää riitti. Olin myös yllättynyt siitä, miten suosittu brunssi näytti olevan, ravintolasalissa ei ollut montaakaan kokonaan tyhjää pöytää. Nähtäväksi jää, onko kyse kuitenkin vielä uutuudenviehätyksestä, brunssi alkoi vasta tämän vuoden alussa Solo- konseptin myötä.

Ahdoin itseni salakavalasti niin täyteen, etten jaksanut jälkiruokia toista kierrosta (mikä pettymys!), ja söin seuraavan kerran vasta iltakahdeksan maissa, silloinkin vain hedelmiä. Kunhan kesä joskus koittaa, täytyy ottaa uusiksi.

Viikonloppuna pääsin viimein testaamaan Chjokon suklaabrunssin Helsingissä. Luin brunssista jo aikoja sitten Maku- lehdestä, ja odotukset olivat kovat. Suklaabrunssilla ei ole mitään tiettyä menua, vaan joka viikko on tarjolla "jotain samaa ja aina jotakin uutta". Tällä viikolla tarjottiin mm. pieniä voileipiä, macaronseja ja marenkeja, suklaamunia, erilaisia konvehteja, suklaamuffinseja ja hyydykeleivoksia.

 

Brunssi on tavoittanut ilmeisesti laajan asiakaskunnan, minun ja ystäväni lisäksi suuren pöydän ääressä istui muutama eri-ikäinen pariskunta, yksi nuori perhe ja kaksi omasta mielestäni teineiltä näyttänyttä tyttöä (ehkä he olivat jo ihan aikuisia, olen todella huono arvioimaan kenenkään ikää). Asiakaskunta oli ainakin tällä kertaa naisvoittoista, tosin niin se taitaa aina olla. Pieni liiketila oli kuitenkin lähes täynnä, joten pöytävaraus on ehdottomasti suositeltavaa tehdä jo hyvissä ajoin.

 

Brunssin hinta on 16€/hlö, se sisältää all you can eat- buffetin lisäksi kahvin/ teen/ kaakaon ja tästä hyvästä kyllä mielellään maksaa. Brunssin jälkeen suklaakiintiö oli hetkellisesti niin täynnä, etten ostanut konvehteja mukaan, mutta kotimatkalla asia jo harmitti. Ensi kerralla sitten. Chjokon valikoimat vaihtelevat kauden mukaan, joten uskoisin että myös brunssin tarjonnassa näkyvät vuodenajat. Oma suosikkini tällä kerralla oli valkosuklaalla päällystetyt mustaherukkapraliinit. Ne olivat kaiken muun hyvän joukossa erityisen hyviä.

Josko sitä näistä inspiroituneena väkertäisi jonkinlaisen vappubrunssin. Viime viikolla ilmestyneet ruokalehdet olivat täynnä ihania donitsi- ja munkkiohjeita, ja kakkutikkareitakaan en ole vielä ehtinyt kokeilemaan...

Pääsiäisherkkuja

Pääsiäisen ehdoton ykkösherkku on aina ollut suklaa (tosin se nyt on aina ykkösherkku). Perinteisiin kuuluu tavallisesti Kindereitä, Mignoneita ja vähintään yksi Kyöpelivuori, mutta tänä vuonna nuo suuremmat suklaamunat jäivät vähemmälle huomiolle. Se tuskin oli huono ratkaisu, vaikkakin paikkasin tilannetta hyvin monella pienellä herkulla.

Pääsiäiseksi leivoin teemaan sopivia kuppikakkuja sekä Mövenpickin suosikkimausta inspiraation saaneen kahvi-munalikööri-juustokakun. Molemmat olivat kyllä hyviä, mutta valitettavasti maun puolesta ei ainakaan itselleni tullut mitään vau- elämyksiä. Ehkä reseptit vaativat vielä jatkokehittelyä.

Näiden kuppikakkujen "pohjana" on hasselpähkinällä maustettu perustaikina ja kuorrutuksessa suklaatuorejuustoa sekä tiramisurahkaa. Koristeet on tehty mantelimassasta ja kaupan sokerikuorrutteisista suklaamunista.

Juustokakun pohjaan käytin tummia suklaakeksejä, täytteessä on tuorejuuston ja kerman lisäksi munalikööriä ja ruohittuja suklaakahvipapuja. Samoja papuja käytin myös koristeluun. Ei kakku maultaan ollut jäätelön veroista, mutta käy paremman puutteessa, sillä Mövenpickin valikoimassa ei ainakaan Suomessa tuota omaa suosikkiani enää ole. Ja kun käyttää tuorejuuston kevytversiota, voi huijata itseään hyvällä omallatunnolla!