Matkakuumetta

Vietän tänä vuonna juhannuksen Pariisissa. Sinänsä itselleni on aivan sama mikä aika on kyseessä, pääasia on, että viimein pääsen Pariisiin. Luonnollisesti sääennuste lupaa Suomeen mahtavaa kesäkeliä ja Ranskaan vesisadetta, mutta kaikkea ei kai voi saada. Luotan vahvasti Eiffel- torniin, croissantteihin ja macaron- leivoksiin, oli sää mikä tahansa. Alla muutama googlesta napattu hehkutuskuva, omia odotellessa...

 

 

Ranskaan lähdetään hakemaan uutta purjevenettä, joten Pariisi on vain yksi etappi, joskin itselleni se tärkein. Veneessä osaan vain olla pois tieltä, sitäkin vaihtelevalla menestyksellä. Olen porukasta kuitenkin ainoa, joka osaa ranskaa, eli tulkkaamisen riski on suuri. Eri asia, miten hyvin keskustelu sujuu ranskaksi, kun en tiedä mitä veneilysanat tarkoittavat edes suomeksi. Osa seurueesta purjehtii koko matkan La Rochellesta Turkuun, mutta itse tulen jo Ranskan puolelta takaisin kotiin. Koko purjehdusreissua voi seurata linkin takaa löytyvästä Tuuli vie- blogista.

Omat haasteensa tarjoaa veneruoka. Purjehduksen alussa veneessä on seitsemän ihmistä ja keittiö näkyy alla olevassa kuvassa. Kattiloita, pannuja, kulhoja ja muita astioita ei ole rajattomasti, kylmätilaa vielä vähemmän, ja joka päivä ei olla satamassa ruokakaupan tai ravintoloiden lähellä. Saa nähdä, mitä pöydästä löytyy milloinkin. Fuusioruokaa uudella tasolla, uskoisin.